tiistaina, toukokuuta 15, 2007

Eräs loppu

Olen ihan sekaisin surusta ja kiukusta. Lähipiiristä. Viimeiset askeleet kaiken tuen ulkopuolella ovat heiveröiset, eivät jaksa enää. Kaikki tuki on koeteltu. Kun on ajettu loppuun, yrittää silti vielä. Jo vaikka asiat hoituisivat, kun yrittää viimeisillä voimillaan töitä, yksin, hoitaa kaiken yksin. Viimeisen rutistuksen. Kunnes äiti loppuu. Ei jaksa enää. Lapsetkin jäävät yksin. Yksin. Yhteikunnassamme, jonka pitäisi pitää huolta niistä äideistäkin.

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuullostaa pahalta. Tiedän miltä tuntuu, kun ei tahdo enää jaksaa. Ymmärsinkö oikein, ettei esim. lasten isovanhemmilta voi saada apua?
Toivon sinulle voimia.

Köyhimys kirjoitti...

Taisin kirjoittaa epäselvästi... Nyt ei valitettavasti ole kysymys minusta, vaan lähipiiristäni... :(
Voimia meille kaikille. Toivoa, että kaikki vielä selviäisi.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä voi olla tökerö kysymys, mutta kysyn kuitenkin pohjalaisella suoruudella (anteeksi jos pahoitan mielenne!) Tekikö äiti itsemurhan?

Anonyymi kirjoitti...

Argh! Anteeksi huono sisälukutaito ja hölmöyteni.

Olen erittäin pahoillani siitä mitä lähipiirissäsi on tapahtunut. Järkyttävää, mutta ymmärrän miksi kaikki eivät vain enää jaksa.

Joskus mietin, että on ihme, ettei laajennettuja itsemurhia tapahdu enemmän tässä maassa. Kun ei jaksa niin ei jaksa. Ottaa vain lapset mukaansa pois tämän maailman tuskasta.

Kunpa välittämistä ja rakkautta olisi enemmän.

Köyhimys kirjoitti...

Itsemurhayritys. En vielä tiedä missä mennään... on sairaalassa.

Anonyymi kirjoitti...

Eli olet itsekin shokissa, onko lähi-ihmisille kuten sinullekin tarjottu kriisiapua?

Missä lapset ovat, viranomaisilla vai mahdollisilla lähiomaisilla ja ovatko lapset mielestäsi turvassa eli hyvässä hoidossa nyt?

Anonyymi kirjoitti...

En edes ole shokissa, vaan vihainen että näin käy eikä voi mitenkään muuttaa maailmanmenoa. Tätä sekoilua ja itsetuhoa ja masennusta ja kurjuutta ja loppuunpalamista on lähipiirissä niin paljon että kaikkeen turtuu.

Palatakseni aiheeseen: Tämäkin tragedia johtuu 99% varmuudella köyhyydestä ja epätoivosta ja ongelmista mitä köyhyys aiheuttaa. Rahalla saa oikeaa hoitoakin. Sellaista mitä soskuista ym. kunnallisista ilman rahaa ei saa, vaikka kuika huutaisi apua.

Samaa mieltä Marian kanssa: ihme ettei laajennettuja itsemurhia tapahdu enemmän. Naurettavaa on, että sairaalalaskusta tulee taas uusi kivi henkiinjääneen reppuun.

-köyhimys-

Anonyymi kirjoitti...

Eli olet tavallaan sodassa, kaiken kokenut ja kuten sodassakin käynee, että kuolleisiin, vereen, haavoihin ja kurjuuteen vähitellen tottuu niin on sinullekin käynyt!

Nyt muistui mieleeni vanha tosijuttu. Tavallisen keskiluokkaisen(?) perheen toinen vanhempi kuoli. Leski yritti saada kait sossusta joitain etuuksia jotka häneltä kuntatasolla evättiin ties mihin pykäliin vedoten. Leskipä ei tähän tyytynytkään vaan otti yhteyttä korkeimpaan mahdolliseen tahoon eli ministerille! Olisiko ottanut yhteyttä jopa presidenttiin ellei olisi saanut haluamaansa? Presidenttiä ei tarvinnut kokeilla vaan ministeri pani kuntatason päättäjät ruotuun ja leski sai mitä halusi.

Haluaisin kysyä sinulta, että mitä tekisit, jos olisit diktaattori, köyhyyden nujertamiseksi Suomessa tai koko maailmassa?

Voimia toivottelen kun en paljon muuta voi, paitsi rukoilla!

Köyhimys kirjoitti...

ok... mä mokasin tänään, en ookaan niin vahva kuin luulen. menin kapakan kautta hakeen muksua. mulle tarjottiin, enkä osannu kieltäytyä kun tää henkilö kuolee nyt vuoden lopussa syövän vuoksi ja elämme vain kerran - ehkä ajattelin ettei se olis menny niin päähän. mutta meni. ja sit tuun hakeen muksua, ja kun päiväkodin täti antoi noottia (oikeutetusti) ja lähti soittelemaan saattajaa niin mä repesin lopullisesti. itkin vaan siinä aitaa vasten, että mun ystävä on sairaalassa enkä mäkään enää jaksa. onneks ne piti musta huolen. kiitos kultaiselle ystävälleni, joka talutti meidät kotiin ja peitteli. taas itkettää. vittu tätä elämää.

Anonyymi kirjoitti...

Voi voi sentään! Nyt tarvittaisiin mummojen ja pappojen ja vanhapiikatätien -ja setien käsiä auttamaan. Koko suvun tuki, kuten muinoin oli hyvine ja pahoine puolineen!

Mistäs apu juuriltaan kauas roiskaistulle nyt löytyy?

Köyhimys kirjoitti...

kai mun on pakko hakea itsellenikin jotain apua. keksis vaan mistä. ei ainakaan kunnallisista. vähän pelottaa mitä seuraamuksia tästä mokasta nyt tulee. täytyy pyytää ainakin anteeksi päiväkodilta.... voi itku sentään.

Anonyymi kirjoitti...

Siis, nyt menet sinne hoitopaikkaan/päiväkotiin heti ensimmäisenä arkipäivän ja kerrot tilanteesi rehellisesti mitään salaamatta! Sitten odotat mitä tapahtuu! Myönnät, että et enää jaksa! Tästä tämä lähtee purkautumaan. Olet mennyt jo neulansilmän läpi!

Olisinpa lähempänä ja asiat pantaisiin kuntoon kohdallasi!

Anonyymi kirjoitti...

Niin kriisiapuahan ollaan alttiit tarjoamaan vaikkapa tsunamikatastrofiin, "estoniajuttuun" ja äkillisen kuolemantapauksen kokeneille Kontinkangas jne., mutta ei ilmeisesti kaltaisillesi yrittämisessään epäonnistuneille! Aika kummallista ettei?

Köyhimys kirjoitti...

Njoo... kyllä mun on varmaan pakko jutella siellä, mutta oon jutellu ennenkin, käyny kaikki mahdolliset läpi: sosku, kela, työkkäri, psykologi- mutta päähäntaputusta kummempaa apua ei oo saatavilla. Tarvisin apua arkeen, mutta se on mahdotonta, koska en ole kelvollinen pykälien mukaan, eikä yksityisiin ole varaa. Lääkkeitä kyllä saisi jos haluaisi, niistähän niitä övereitä vois vetää ja pysyisi "rauhallisena" tässä kurjuudessa. Vittu mikä luuserifiilis mulla on. Sorry kiroilusta.

Anonyymi kirjoitti...

Siis ei tämä voi jatkua näin! Stop tykkänään ja uusi suunta! Nyt tarvitaan Chaplinin Modern Timesiä ensiapuun! Chaplinia kantsii muutoinkin katsoa vaikka kaikki!

Teinpä pikku jutun muinoin SMILE:sta, käyhän kurkkaamassa ja linkkaa myös kuvia!


http://rekomposti.vuodatus.net/blog/340185

Otat yhteyttä ministeriin tai vaikka presidenttiin jos ei muu auta! Nyt ei lannistuta vaan nokka pystyyn, onneksi olet vielä nuori!

Köyhimys kirjoitti...

kiitos kannustuksesta. hyvä juttu tuo hymy. katsotaan miten käy... mä yritän taas perjantaina tehdä lenkkiä eri virastoissa.

Nyt hävettää kyllä niin pirusti se iltapäiväjuopottelu. Vihaan itseäni, tahtoisin painua maan alle. Mutta minkäs sille enää voi... perjantaina taas reippaana selittämään asioitaan niille päiväkodin pirtsakoille tädeille. Voiko ihminen vielä tästä nolommaksi muuttua???

Anonyymi kirjoitti...

Huomasin, että kävit tuolla sivulla, päivitin sen! Näkyy se ihkuihana loppukohtaus siitä Modern Times:ista! Sinun ehdottomasti täytyy se katsoa!

Nyt et lannistu, nyt mennään sisulla!

Nyt menen nukkumaan ja liitän sinut iltarukoukseeni!

Viel' uusi päivä kaiken muuttaa voi! Halit ja tsempit sinulle!