tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

Rakas äiti

Äiti soitti ja kehoitti käymään postiluukulla. Käymme siellä normaalisti harvakseltaan, koska postilaatikon sisältö on aina sama: laskuja ja mainoksia. Yleensä luemmekin postin seasta vain postimyyntikatalogit. Ne toimivat kuin kausilehtien sijaisena; ovat helppolukuisia, paljon kuvia, vähän tekstiä. Ja saa unelmoida tavarasta johon ei koskaan ole varaa.Mutta nyt äiti oli ilmeisesti lähettänyt meille jotain, joten oli hyvä syy uskaltautua postilaatikolle. Punainen kirjekuori, ja kortissa luki "Hyvää kevättä". Kortin välissä oli kaksikymppinen.
Menin heti kauppaan, ostin ruokaa ja juhlan kunniaksi suklaalevyn. Sillä kolmihenkinen perhe pärjää vielä kolme päivää ruhtinaallisesti.
Kiitos äiti.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No miten vitussa rahaa riittää tupakkaan, jos ruuastakin on pulaa? Et sitten ole ilmeisesti tarpeeksi köyhä vieläkään, kun on varaa polttaa.

Köyhimys kirjoitti...

"Tarpeeksi köyhä"? Heh... Eu:n tai Suomen määrittämä köyhyysraja, mitenkä se menikään? En muista tulorajaa, jos jollakin on tietoa niin heittäkää mua linkillä.

Rööki - vaikka kuinka purutupakkaa ja maasta käärittyjä stumppeja meillä onkin - on kyllä yksi naula lisää arkkuun, tunnustetaan.

Anonyymi kirjoitti...

Luultavasti Suomen köyhin on epäonnistunut yrittäjä! Niin köyhä ettei ole pystynyt panemaan sivuun mitään, vain nettiyhteys on sentään jäänyt! Epäonnistunut yrittäjä (konkurssiin joutunut tai sitä lähellä) on ulkopuolella kaikkien tukienkin, koska hänellä ei ole ollut varaa maksaa mistään "turhasta" kuten hyvästä yrittäjäeläkkeestä tai jostain yrittäjien työttömyyskorvaussysteemistä(?). Mikä sekin on? Kusessa oleva yrittäjä ei sitäkään pystyisi hoitamaan vaan jää tyhjän päälle ja on epäonnistuttuaan nolla kansalainen, huonompi kuin hän joka ei koskaan ole tehnyt yhtikäs mitään vaan ollut vaan nauttien ilmaista rahaa! Mitäpähän yritti yrittäjä, kärsiköön! Hähää, sanovat he jotka eivät koskaan tohtineet edes yrittää vaan olivat vaan!

ex-yrittäjä minäkin

Köyhimys kirjoitti...

ex-yrittäjä: ihan totta, varmaan ex-yrittäjät ovatkin ainoa ihmislaji Suomessa jota kohdellaan kuin ydinjätettä. Säteilyä ilmassa...? Palaan aiheeseen myöhemmin.