tiistaina, kesäkuuta 19, 2007
Duunariksi oppimaan
Pääsin hitsarikouluun! Koulu on ilmainen ja - mikä tärkeintä - lyhyt, ja syksyllä on hyvät mahdollisuudet työllistyä ammattiin. Ruusuinen tulevaisuus odottaa, kun pääsen miesten töihin ja miesten palkoille. Tiedä vaikka partakin siinä kasvaisi :) Taiteen tekeminen voi olla taas työläämpää, mutta olen valmis mihin vain, että tämä köyhyys loppuisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
No mutta, onneksi olkoon! Kädentaitamistahan sekin on, näkee heti saumasta kättensä jäljet. Työmarkkinoilla on luokkahitsareille kysyntää ja palkkakin on ilmeisesti kohtuullinen. Pitäisiköhön minunkin? Veikkaan että palkkataso ainakin paranisi nykyiseen verrattuna.
Hyviä uutisia, lopulta.
Hieno homma. Aloitin oman työurani hitsarin apulaisen auttajana. Nyt menee hyvin.
Teemu
Hienoa!
Kuvittelen sinut jo uutena Laila Pulliaisena, sitten joskus kun olet saanut ensin taloutta kuntoon hitsaamalla loistoristeilijän saumoja.
Onko se siis tämät Promet - naishitsarit?
Halo Efekti (joka ei kerkeä kirjaantumaan)
Moi vaan kaikille! Kirjoitan tätä nyt lähikapakan ilmaisesta internet-yhteydestä ja siemailen kahvia, kohta pitää hakea muksu tarhasta. (siitä tarhastakin on päivähoitomaksu myöhässä.... Mun piti tehdä päivähoitomaksuista ihan erillinen juttu, mutta en jaksanut koska kotona meillä ei vieläkään toimi näppäimistö, siinä tietokoneen liittymässä on ilmeisesti jotain vikaa kun sinne kaatui taannoin kahvia.... onscreen-näppiksellä ei paljon turhia kirjottele...).
Mietittiin tuossa ystävän kanssa että perusteittaisiin seurakunta/yhteisö nimeltään "Huonoimmat" missä kaikkea huonommuuttaan voisi purkaa. Tämä köyhyyteni on vain yksi huonommuuksistani. Haluaisin siis olla yhteisön täysivaltainen jäsen, ihan vain sillä että olisin vain sitä mikä olen, mutta kun tämä "olemiseni" ei ole näin köyhänä enää mukavaa edes omasta mielestäni, niin olen jotenkin saanut tarpeekseni. En pysty enää ostamaan tarpeeksi materiaalia ja esim. kehyksiä, jotta pysyisin työskentelykykyisenä omalla alallani. Olisinpa paremman tuoksuinen. Olisipa varaa uusiin kenkiin. Voisinpa ostaa lapselleni syntymäpäivälahjaksi nuken, mistä hän on haaveillut pitkään.Jne.
Vali vali vali. En enää kestä tätä alituista valittamista. Kai tuosta valituksen tarpeesta koko blogi syntyikin. Halusin päästää vähän höyryjä pihalle, saada valituksen kuuluviin, saada tuon kärvistelyn jotenkin itsellenikin näkyväksi. En ole tyytyväinen köyhyyteeni, joten yritän tehdä asialle jotain. Tuo hitsarikouluun pääsy on nyt tosi ilahduttava käänne. Minustakin olisi ehkä vielä oikeisiin töihin. Ehkä työ olisi sellaista josta nauttisin. Siitä työstä voisi saada miehen palkkaa! Saisin rahoitettua edes jollakin elämänvalintani. Tekisin miehen työn, siinä että saisin unelmani toteutettua. Saisin rahoitettua materiaalikulut kanaverkosta öljypastelleihin, remonttitarvikkeista ranskasta tilattaviin maalauspohjiin. Saisin rahoitettua elämäni, sen, jota varten olen syntynyt. Saisinpa sosiaaliturvaa niinä aikoina kun en saa tarpeeksi kauppaa rahoittaakseni elämääni. Vali vali. Mun täytyy tehdä asialle taas jotain.
Perkele.
Tämä kaikki on kuitenkin edelleen haavetta, elokuussa luultavasti saan ensimmäistä kertaa yhteiskunnan tukea opintotukimuodossa? Tai ehkä en. Ei sen väliä, ollaanhan sitä selvitty näinkin pitkälle. Nyt olen saanut pari taulukauppaa, oli ihana kun sai ostettua lapsen pyörään uudet sisäkumit! Ah ihana kesä ja kesänäyttelyt. Ah ihanuutta, vielä tätä taiteilijaelämää ja köyhyyttä joka on kesäkuukausina rikkautta (sähköäkään ei tarvitse lämmitykseen!) kuukausi jäljellä. Koulu alkaa maanantaina - sitten heinäkuu taukoa. Hyvää juhannusta kaikille!
-köyhimys
Onneksi olkoon, Tämä uutinen ilahdutti todella! On varmasti hyödyllinen taito. Lupaan tilata ensimmäisen kierrätysromusta hitsaamasi taideteoksen.
Saako jo anoa jäsenyyttä tuohon suunnitteilla olevaan yhteisöön :)
Lähetä kommentti